lauantai 15. kesäkuuta 2013

Lauantai 15.6.2013

Aamulla heräsimme kahdeksan aikoihin. Kyllä sitä tarvittaessa nukkuu koko nelikko samassakin huoneessa. Äidillä tosin oli korvatulpat eriäänisesti kuorsaavien miestensä keskellä. Ben Nevisin varjossa oli hyvä uinua.

Aamiainen oli pitänyt tilata jo edellisenä iltana ja myös ilmoittaa, mitä aikaa aikoo syödä. Me olimme varanneet ajan 8.45, joten hetki piti odotetella huoneessa. Aamiaisella oli erilaisia muroja, jogurttia, tuoremehuja yms. kaikille. Ns. kypsennetyt ruoat oli pitänyt tilata. Meille tuli munakokkelia, pekonia, Haggista (!), makkaraa yms. Perusbrittiläistä aamiaista siis! Ei mitään ihan kevytruokaa! Paahtoleipää oli tietenkin myös pöydässä ja kahvia.

Palattuamme huoneeseen pakkaamaan kamoja, kiinnitti huomiomme ikkunan alla kulkevat vaeltajat.


Sari maksoi huoneen netissä Paypalillä, sillä talossa ei ollut korttilaitetta. Hyvästelimme isäntäväen ja lähdimme vielä kävellen läheiseen kauppaan. Matkalla näimme kyltin:


Käynnissä oli siis Caledonian Challenge / Hike -tapahtuma. Näimme vielä kymmenittäin, jopa sadoittain lisää kävelijöitä kaduvarsilla kävelemässä kohti Ben Nevisiä.




Aleksille löytyi hyvännäköinen kauluspaita kaupasta. Palasimme hakemaan autoa yöpymispaikan pihasta ja lähdimme liikkeelle. Koukkasimme heti pois tieltä A82 tielle A830 ja ajoimme noin 16 mailia sitä pitkin.

Siellä oli Harry Potter -elokuvissa näkynyt rautatiesilta! Erikoista nähdä se luonnossa! Yöpymispaikkamme isäntä kertoi, että oli 1. ja 2. elokuvan filmausten aikana ollut töissä hotellissa, jossa filmiryhmä oli yöpynyt. Harryä esittäneellä Danielilla oli kuulemma ollut kaksoisolento, jotta tähti sai syödä rauhassa. Isäntämme oli nähnyt kaikki suuret tähdet ja hänen lapsillaan on silloin 12-vuotiaan Danielin signeeraamat Harry Potter -kirjat.





Ajaessamme samaa reittiä takaisin isommalle tielle Ben Nevis näkyi hienosti.




Oli sentään oltu jo tunti liikkeellä, joten jäätelöä piti saada. Tauko Banevie'ssä. Siinä kohtaa oli osa Caledonian Canal -kanaalia, joka yhdistelee eri kohdissa Fort Williamin ja Invernessin välissä olevia järviä niin, että mereltä merelle on pääsy.








Taas autoon. Tänään ei ollut enää ajettavana kuin kuutisenkymmentä mailia. Mahtavat näkymät taas. Jonkin ajan kuluttua Loch Ness ilmestyi näkyviin. Nessietä, eli kuuluisaa hirviötä emme nähneet.





Ajoimme hetken Invernessin keskustassa etsien parkkipaikkaa. Kaikkia kuitenkin väsytti ja nälkäkin oli jo, joten päätimme ajaa suoraan viimeiseen majapaikkaamme Rosemarkieen. Sinne on Invernessistä parikymmentä mailia.

Talo on valtavan suuri, hieno kuin mikä ja hieno viimeinen majapaikka. Vuokraisäntä kävi heti tervehtimässä. Hän asuu perheineen ihan seinänaapurissa.





Tällainen on Petrin ja minun makuuhuone. Hieman, sanoisinko vaaleanpunaista meidän makuumme, mutta hieno tila.



Pojat ovat jo asettuneet taloksi omaan huoneeseensa.


Ihan talon vieressä on suuri leikkikenttä ja jalkapallokenttä. Pojat ryntäsivät heti sinne touhuamaan.


Yläkerran ikkunasta etupihalle ja merelle päin otettuja kuvia:





Lisää tekstiä vielä myöhemmin:

Teimme (taas) TexMex-ruokaa itse, kun iltapäivä oli jo hurahtanut niin pitkälle ilman lounasta. Petri ja Sari kävivät ensin kaupassa tuossa vajaan mailin päässä. Siellä on kunnon valikoima tuotteita. Tässä on ihan lähellä pieni Spar, jossa pojat kävivät myöhemmin kahdestaan hakemassa unohtuneen maidon ja samalla jätskit. He jäivät siltä ekalta kauppareissulta tänne touhuamaan tuohon pelikentälle ja olivat tulleet sitten sisälle. Tämä on todella turvallisen ja rauhallisen tuntuinen paikka.






Tässä näkymä "meidän" talollemme. Se on tuo valkoinen, vasemmanpuoleinen.



Ruoan jälkeen Sari kirjoitti tämän blogin eilisen ja tämän päivän iltapäivään ulottuvan osuuden ja sitten koko perhe lähti potkimaan palloa nurmelle. Siellä oli pari skotlantilaistakin lasta, Lucky ja Ella, jotka tulivat kutsustamme mukaan peliin.





Petri ja Sari lähtivät vielä kahdestaan kävelylle ja pojat viihtyivät vieläkin potkimassa palloa.









Alvar kävi vielä illalla kastautumassa meressä, herättäen ohi kävelevissä paikallisissa päänpyörityksiä. Delfiinejä ei vielä tänään nähty.



Katselimme kaikki neljä vielä jonkun gangsterielokuvan dvd:ltä. Täällä on vaikka kuinka paljon sellaisia dvd:eitä, jossa on suomenkielinen tekstitys!

Kello on nyt totta tosiaan enemmän kuin eilen illalla mennessämme nukkumaan. Hyvää yötä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti