Ajoimme sen jälkeen A1 pitkin vähän matkaa kohti Edinburghia ja navigaattori ohjasi meidän halki peltojen lentomuseoon, The Museum of Flight. Museo toimii vanhan sotilaslentokentän tiloissa. Paikalla oli koulutuskenttä jo Ensimmäisen maailmansodan aikana ja erityisen vilkkaassa harjoittelukäytössä se oli Toisen maailmansodan ollessa käynnissä. Paikka näytti aika ankealta ajaessamme paikalle. Siellä olisi voinut saman tien kuvata sotaelokuvan. Mikään ei tuntunut muuttuneen 70 vuodessa.
Lipunostopisteeseen päästessämme tilanne kirkastui. Rakennusten ulkoasu oli vähän raihnainen, mutta ensimmäisen rakennuksen sisältä löytyi ihka oikea Concorde-lentokone. Sille oli omistettu koko talo. Näimme mm. elokuvan Concorden historiasta. Koneeseen pääsi myös sisälle. Ohjaamo oli aikamoinen.
Kone oli tuotu aikanaan paikalle vesitse ja tiellä, koska sillä ei Pariisin onnettomuuden jälkeen saanut lentää. Michael kertoi myöhemmin illalla olleensa paikalla kuvaamassa, kun kone meni heidän liikenneympyrästään ohi.
Jatkoimme kävellen nurmikenttien yli muihin rakennuksiin.
Niiden sisällä ja myös pihalla oli esillä lukuisia vanhoja lentokoneita, matkustaja-, rahti- ja sotilaskoneita. Moniin pääsi sisään.
Parissa rakennuksessa oli monenlaisia härveleitä, joilla näytettiin lentämisen eri periaatteita. Hauskaa! Ohjasimme porukalla ilmalaivaa laskeutumaan juuri sille kentälle, jossa olimme. Videokuvassa näkyi samoja saaria, joita oikeastikin on siinä kohtaa meressä.
Paikalla oli todella vähän turisteja. Ympäri museoaluetta ajoi junamainen kuljetusauto, jossa ei istunut kukaan. Kuljettajana ollut nuori nainen tuntui suorastaan ilahtuvan, kun sai siirtää meidän pari sataa metriä uuteen rakennukseen.
Yhdessä nurkassa oli sellainen rata, jolla elokuvissa sotilaat aina treenaavat kuntoaan. Pitää mennä erilaisten esteiden yli tai ali. Tietysti meidän perheen miehet päättivät kisata siinä. Aleksi voitti, Alvar toinen (koska Petri jätti yhden esteen väliin) ja Pete kolmas. Alvar sai taisteluhaavoja muistoksi...
Pojat myös antoivat toisilleen vauhtia köysiradalla.
Aleksi meni muutaman liu'un videokameran kanssa. Emme ole vielä katsoneet tulosta!
Lentomuseosta ajoimme taas A1-tietä itään, kohti St. Abb's Head -nimistä niemenkärkeä noin 30 km päässä. Navigaattori ohjasi taas hienosti. Aurinko alkoi taas paistaa. Meillä on ollut hyvä tuuri säiden suhteen!
Söimme päivän toiset jätskit jossain pikkukylässä. Kuvasin siellä pakolliset Britti-maamerkit, postilaatikon ja puhelinkopin.
Ajoimme sitten loppumatkan merenrantaan. Taas ihan uuden näköinen paikka. Todella jylhiä kallioita, tummaa rosoista kiveä. Paikka on toimiva kalastajakylä, joten näimme paljon esimerkiksi rapumertoja.
Ennätimme ajaa vajaaksi tunniksi omalle mökille vaihtamaan vähän vaatteita ja levähtämään ennenkuin menimme puoli kuudelta Purveseille iltaruoalle.
Anna oli laittanut valkosipuliperunoita, porsaanpaistia ja monenlaisia vihanneksia. Todella hyvää! Vähän paineita huomiselle, he tulevat kutsutamme tänne meille syömään vuorostaan. Ostimme lohta. Ajattelimme tehdä perunamuusia (muusaus varmaan viinipullolla?), uunilohta (kerma oli sellaisessa jogurttipurkin näköisessä astiassa) ja suuren, suomalaisen salaatin. Täällä on hyvä uuni, joten olen luottavainen! Lohi oli hinnakasta, melkein 11 puntaa / kilo. Vai mitä se oikein Suomessa maksaa?
Katselimme Skotlannin karttaa. Saimme hyviä vihjeitä loman viimeisiä päiviä ajatellen. Emme taidakaan ajaa Aberdiiniin siksi yhdeksi yöksi majapaikkojen välillä. Pitkä matka. Meillä on lentokentälle ajaessa ensi viikon keskiviikkona kiire, joten silloin ei ehditä pysähdellä. Ei siis haittaa ajaa sama tie Edinburghin ja Invernessin välillä kahteen kertaan. Pohjoiseen mennessä hitaasti, pysähdellen ja jossain yöpyen, etelään tullessa vauhdilla lentokentälle. Michael katsoi netistäkin hyviä yöpymispaikkoja meille.
Olivia teki Sarille hienon maalauksen käsivarteen. Hänen äitinsä Anna oli saanut omansa aiemmin päivällä.
Pojat touhusivat edellisen päivän tapaan kadulla pelaillen.
Tulimme tänne "kotiin" kahdeksan jälkeen. Purvesin lapset menevät aamulla kouluun, joten he aloittivat iltapuuhat. Me kävimme kaupassa hakemassa huomisen ilta-aterian jutut ja tulimme tänne. Sari kirjoitti tämän päivän asiat tänne blogiin ja miesväki löhöää telkkarin ääressä katsomassa äänten perusteella piilokameraa. Hyvä, vähän rauhallisempi päivä takana. Ja edelleen hyvä sää! Ihan aavistuksen satoi toisen päivän aamulla. Muuten on ollut koko ajan poutaa. Tänään vähän viileämpää (15 astetta), mutta aurinkoista. Hyvä onni meillä! Huomenna on muuten loma puolessa välissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti